Taisteluammunnat

Naapurini sanoi vuosi tai pari sitten taloyhtiön joulusaunassa, että upseerin työ on yksi harvoja korkeakoulutettuja tehtäviä, jossa on vapautettu pelkästä toimistopöydän takana istumisesta. Se on osuvasti sanottu. Sama pätee myös sotatieteiden opiskeluun: kadettiupseeriksi opiskeleva on siinä mielessä etuoikeutetussa asemassa, että opetus ei rajoitu ainoastaan luokkahuoneeseen tai auditorioon. Luokkahuoneissa saadun akateeminen osaaminen siirretään käytäntöön mahdollisimman todentuntuisella koulutuksella. Tulevia työtehtäviä harjoitellaan käytännössä niin Kadettikoululla Santahaminassa ja puolustushaarakouluissa ympäri Suomen kuin erilaisissa ja eripituisissa maastoharjoituksissa.

Taisteluammunta kokoaa yhteen sotilaskoulutuksen eri osa-alueita

Maastoharjoituksista erityisesti ampumaharjoitukset ja niissä pidettävät taisteluammunnat ovat eräänlaisia koulutuksen kulminaatiopisteitä. Taisteluammunta sisältää suuren osan niistä osa-alueista, jotka tekevät koulutuksesta sotilaskoulutusta: ainakin ampumataidon, taistelutekniikan ja johtamisen. Ennen taisteluammuntaa näitä osa-alueita on yleensä harjoiteltu enintään muutamaa kerrallaan. Ampumataitoa harjoitellaan yksinään ampumaradalla, taistelutekniikkaa itsessään muodollisissa koulutuksissa ja taistelutekniikkaa sekä johtamista samanaikaisesti taisteluharjoituksissa. Taisteluammunta kokoaa nämä osa-alueet yhteen.

Taisteluammunnan valmistelu alkaa kauan ennen ampuvan joukon saapumista

Ampuma-alueella on ennen ampuvan joukon saapumista tapahtunut paljon. Taisteluammunnalle on luotu tilanne, joka toimii koko taisteluammunnan kehyksenä. Tilanne kuvaa ampuvalle joukolle sen, mitä ennen taisteluammunnan alkua on tapahtunut ja sisältää suoritettavan tehtävän. Ammunnan johtaja ja tarvittavat toimihenkilöt suorittavat maastossa tuliasemista maalialueelle mittaukset, joiden perusteella määritetään taisteluammunnan vaara-alue. Ammunnan maalitoiminta valmistellaan; maalitoimintaa voivat olla esimerkiksi radio-ohjattavat Jaster-maalilaitteet, kiikkulaitteet, paikallaan olevat, esiin tulevat tai liikkuvat panssarivaunumaalit, ilmamaalit sekä erilaiset maastossa liikkuvat ryömijät ja ilmapallomaalit. Ammuntaa elävöitetään esimerkiksi omaa ja vihollisen epäsuoraa tulta kuvaavilla räjähdekentillä sekä rynnäkkökivääreistä rakennettavilla ja paukkupatruunaa ampuvilla haamuaseilla ja etälaukaistavilla savuheitteillä. Kaikella maalitoiminnalla ja suunnittelulla pyritään luomaan ampuvalle joukolle niin realistinen taistelutilanne kuin varomääräysten asettamien reunaehtojen puitteissa on mahdollista. Tässä kaikessa riittää tekemistä useaksi päiväksi ja ammunnan johtajalle kyseessä on itsessään johtamissuoritus, joka suurelta osin määrittää, kuinka hyvin tuleva ammunta onnistuu.

Panssarintorjuntaryhmän johtaja, tuhoa vihollisen taistelupanssarivaunu lammen pohjoispuolella!

Ampumapäivä koostuu yksinkertaistetusti kolmesta osasta: harjoittelusta, kovapanosvaiheesta sekä purkuvaiheesta. Harjoitteluvaiheessa ammunnan johtaja varmistuu ampuvan joukon koulutustasosta ja siitä, että varsinainen kovapanosvaihe voidaan suorittaa taisteluteknisesti oikein ja turvallisesti. Harjoittelun jälkeen ammunnan johtaja käskee kovapanosvaiheen alkaneeksi.

Ammunnan johtaja antaa ampuvan joukon johtajalle käskyn tehtävän suorittamisesta. Realistinen tilanteen kuvaaminen ja todentuntuinen tehtävä tuovat ovat tärkeässä osassa, jotta ammunnasta tulee totuudenmukainen. Ryhmää ei voi lähettää hyökkäämään komppaniaa vastaan eikä joukkue pysäytä puolustustaistelussa armeijakuntaa. Kovapanosvaiheessa ampuvan joukon aikaisempi koulutustaso sekä ammunnan harjoittelun laatu tulevat hyvin esiin. Myös ampuvan joukon hyvä yhteishenki näkyy suorituksen laadussa selvästi: jopa hyvin vähän aikaa yhdessä toiminut joukko pääsee huomattavasti parempiin tuloksiin, kun joukkoon on kasvanut hyvä ja hurtti yhteistoiminnan siemen. Ammunnan jälkeen ammunnan johtaja antaa joukolle palautteen ja muuttaa ammunnan valmistavaa koulutusta seuraavia koulutuspäiviä ajatellen esiin tulleiden huomioiden mukaisesti.

Kadettialikersantti